Sara Hildénin taidemuseo täynnä nykytaidetta.

Saara Hilden syntyi Tampereella 1905. Hän vietti suurimman osan lapsuudestaan Lempäälässä asuen isovanhempiensa luona. Vanhempiensa kuoltua hän lähti 14-vuotiaana Tampereelle, ja sai siellä paikan myyjättärenä Puku-Aitta -nimisestä vaatekaupasta. Kaupan omistajat päättivät sivistää tyttöä, joka oli käynyt vain muutaman luokan kansakoulua, ja toivat tälle luettavaksi kirjoja. Lukemisesta ja oppimisesta tulikin hänelle elämänmittainen koulu.

Rivityöntekijästä myymälänhoitajaksi ja taiteilijapiireihin

Hildén työskenteli Puku-Aitassa kymmenen vuotta, ja olikin niin hyvä työntekijä, että eteni myymälänhoitajaksi. Hän jatkoi uraansa muissa kaupungeissa samoissa tehtävissä, mutta palasi Tampereelle lopullisesti 1939.

1944 kesälomalla Yyterissä hän tutustui keramiikkataiteilija Rut Brykiin, ja ystävyys hänen kanssaan johdatti Saran (joka oli jo vaihtanut nimensä hienompaan kirjoitusasuun) suomalaiseen taiteilijaelämään. Syksyllä hän tutustui kuvanveistäjä Essi Renvalliin, sekä Birger Kaipiaiseen ja Eva Cederströmiin. 1945 juhannusjuhlissa ystävien luona Sara Hildén tapasi taiteilija Erik Ehnroothin. Tästä alkoi heidän ystävyytensä, joka myöhemmin johti avioliittoon.

Avioliitto

Avioliitto oli myrskyisä, johtuen sekä Ehnroothin alkoholin käytöstä, että Hildénin jatkuvasta työnteosta. 1952 Sara Hildén perusti oman muotiliikkeen, ja alkoi keräillä suomalaista taidekeramiikkaa, sekä miehensä töitä, joiden myymistä hän ei sallinut. Ehnroothin tavattua toisen naisen ja muutettua Helsinkiin Sara haki eroa 1961, ja perusti Hildénin säätiön, jonka omistukseen Ehnroothin työt siirtyivät. Tuolloin hän alkoi taiteen kerääjäksi.

Taidemuseo

Aluksi hänen ostamaansa taidetta säilytettiin Ateneumissa, mutta 1975 Sara Hildén ja Tampereen kaupunki solmivat sopimuksen taidemuseon perustamisesta. Taidemuseo valmistui Särkänniemeen luonnonkauniille paikalle 1979. Sara Hildén sai professorin arvonimen 1984. Hän kuoli 1993.

Taidemuseon syksyn näyttelyssä on Lontoossa työskentelevän Anj Smithin teoksia vuosilta 2005 – 2018. Maalauksista suurin osa on maisemia ilman ihmisiä, mutta kuitenkin niin, että ihminen on rakentanut maisemaan tilapäisiä suojia tai rakennelmia. Ihmisestä voi päätellä runsaasti sen perusteella, mitä hän on jättänyt maisemaan tai vienyt sieltä.

Muotokuvissa pääosassa ovat kuvatun henkilön silmät, ja kuvien henkilöissä ilmentyvät ahdistus ja erilaiset mielenterveyden ongelmat on usein peitetty harsomaisella kankaalla. Näyttely on yksi suurimpia Smithillä tähän mennessä olleita näyttelyitä. Museon alakerran näyttelyssä on esillä Hildénin hankkimia klassikkoteoksia – sekä modernin taiteen varhaisempia mestareita että klassikkoja, joista tunnetuimpia ovat Paul Klee, Joan Miró, Fernand Legér ja Pablo Picasso.

ADD YOUR COMMENT

Your email address will not be published. Required fields are marked *